Wappuaatto meni rauhallisesti kotona pakatessa tavaroita Marokon reissua varten. Muutaman nukutun tunnin jälkeen lähdin ajamaan kohti lentokenttää, jonne saavuin hieman ennen aamu neljää. Lento oli lähtevä alkaneesta lakosta huolimatta. Hyvä näin, sillä tätä retkeä oli retkiporukkamme (Seppo, Jari, Jouni, Jani, Ilkka ja Hannu) kanssa suunniteltu kuukausia. Lento Lissaboniin sujui leppoisasta ja sain hieman nukuttua. Saavuttuamme Lissaboniin alkoi tunnelma kohota ja autonvuokraus suoritettiin ripeästi. Tunnelman kohottajana toimi muutama päivä aikaisemmin löytynyt Kelp Gull.
Ajo pelipaikalle ei kauan kestänyt, mutta vastassa oli linnuista tyhjä merenranta. Vapaapäivä oli saanut ihmiset liikkeelle ja ranta kuhisi porukkaa. Ei auttanut kuin alkaa tapittaa varsin verkkaista lokkiliikennettä. Valitettavasti muutaman tunnin tapitus ei tuottanut toivottua tulosta. Jatkolento Casablancaan lennettiin lakosta johtuen Marrakech:n kautta, joten saavuimme päämääräämme varsin myöhään illalla.
Muutaman nukutun tunnin jälkeen olimme jälleen liikkeellä ja kokoontuessamme autoille "plokkasin" kiitäjäparvesta yhden pienemmän kaverin. Lajimääritys varmistui kun linnun vaalea yläperä ja tasapäinen pyrstö näkyivät. Aamu alkoi siis varsin mainioissa tunnelmissa, sillä pikkukiitäjä oli minulle wp elis.
Reilun tunnin ajon jälkeen saavuimme El Jadidan eteläpuoleiseen kylään, josta oli tarkoitus "kepittää" reissun ehdoton ykköslaji viiriäispyyjuoksija. Laji on hieman hankala havaittava, koska näkeminen on harvinaista ja vastaavasti linnun laulu kuuluu vain noin 50m. Hajaannuimme kahteen ryhmään, mutta kauas emme olleet ehtineet, kun Seppo toteaa walkie talkie:n et täällä nyt ääntelee yksi. Porukka kasaan ja lyhyen odottelun jälkeen matala puhallus kuuluu muutaman kymmenen metrin päästä. Olipa mieletön alku!
 |
| mustakottarainen |
 |
| Viiriäispyyjuoksia hoituu |
Pinnakahvien jälkeen Hannu ja Ilkka lähtivät toteuttamaan heidän reittiään ja me muut jatkoimme yhdessä kohti pohjoista. Useamman tunnin ajon jälkeen saavuimme iltapäivällä Merja Zerga:n, jossa oli tarkoitus viettää loppupäivä. Merenlahti oli ihan mieletön paikka ja lintuja näkyy varsin mukavasti. Parhaimmistoa edustivat niittysuohaukat, pikkutöyhtötiira ja kaksi 3-kv välimerenlokkia.
 |
| Tapitusta Merja Zergassa |
Paikalliseen tapaan kuuluen saimme seuraa rannalle ja hetken keskusteluiden jälkeen päätimme käyttää paikallis"opasta" tavoitelajimme löytämiseksi. Hän vei meidät lahden toiselle puolelle, jonne saavuttuamme lähestyimme vielä kävellen rantaa. Kauan ei tarvinnut kävellä kun upea afrikansuopöllö lehahti lenttoon. Kamerat lauloivat ja linnun laskeutuessa lähistölle saimme vielä lisääkin kuvia tästä varsin harvinaisesta pöllölajista.
 |
| Afrikansuopöllön yleisväritys on varsin tumma ja kermanvaalea naama erottuu selvästi |
 |
| Lajin siivet ovat leveät, toisin kuin kotimaisella suopöllöllä. Lisäksi siiven takareuna on laajasti vaalea. |
 |
| Nyt hymyillyttää |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti